Sidosryhmä- ja verkostojohtaminen – yhteistyön välttämättömyys kunnissa
28/11/2024
Kuntien toiminnassa iso osa ratkaistavista asioista on systeemisiä, mikä asettaa uusia vaatimuksia kuntien johtamiselle. Kun ratkaistavana ovat globaalit, mutta paikallisesti kuntiakin haastavat systeemiset ilmiöt, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon mukanaan tuomat haitat ja niiden ehkäisy tai tulevaisuuden osaajapula, ihmisten liikkuvuus ja vieraskielisten integroituminen yhteiskuntaamme, niin johtamisen perinteiset mallit tarvitsevat kipeästi rinnalle myös uudenlaista johtamista.
Kuntien johtamista haastaa myös sopivan tasapainon löytäminen lakisääteisten tehtävien täyttämisessä sekä ”pehmeämpien palveluiden” ylläpitämisessä. Jälkimmäisillä on iso vaikutus uusien asukkainen houkuttelemiseksi. Palveluita kunnissa onkin suunniteltava tulevaisuuden kuntalaisille, ei vaikkapa organisaation ja vanhojen toimintamallien ylläpitämiseksi.
Systeemisten haasteiden ratkaisussa sidosryhmien ja kumppaneiden johtamisen ja sitouttamisen rooli on merkittävä. Johtamisessa korostuu vuorovaikutteisuus ja verkostomaisuus, kun mikään toimija ei systeemisiä haasteita yksin pysty ratkaisemaan. Verkostomainen ja sidosryhmäjohtaminen korostuukin, kun kompleksisia asioita ratkotaan yhdessä.
Yhteiskehittämisen ja -toiminnan lisäksi systeemisessä kehittämisessä korostuu epävarmuuden, epäonnistumisien ja keskeneräisyyden sietäminen – miksei myös johtaminen. Yhteiskehittämisen rinnalla toinen systeemisten ilmiöiden ratkaisemisessa korostuva piirre onkin se, että ne tuskin koskaan tulevat valmiiksi.
Entisestään verkottuvassa maailmassa kuntien on löydettävä uusia keinoja kumppanuksien vahvistamiseksi sekä yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiseen työhön on sitoutettava kunnille tärkeät sidosryhmät; kuntalaiset, kunnan henkilöstö ja kuntakonserni, yritykset, kolmannen sektorin toimijat, elinkeinotoimijat, työllisyystoimijat, koulutustoimijat, kuntapäättäjät ja myös kunta- ja maakuntarajat ylittävät toimijat.
Kumppaneiden lisäksi myös kuntaorganisaation on itse toimittava yhteiskehittämisen kautta oppivana osapuolena. Vaikka kunnalla olisikin usein yhteiskehittämisessä ja -tekemisessä vetäjän rooli, niin kaikki viisaus ei kuntaorganisaatiossakaan elä.
Onko sinun kuntasi tärkeimmät sidosryhmät ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet kaikille selkeät, verkoston yhteiset tavoitteet kirkkaat ja yhteistyö hyvin johdettua?
Pohdin kuntajohtamiseen liittyviä tulevaisuushaasteita kuntasektorille suunnatussa blogisarjassani. Kirjoitusten keskiössä ovat johtaminen ja eri teemoihin liittyvät johtamisen haasteet. Kirjoitusten aiheet kehittyvät syksyn edetessä, juuri nyt ne ovat:
- Kuntajohtamisen tulevaisuushaasteet, 6/2024
- Kuntien uusi rooli ja talousjohtaminen, 8/2024
- Kuntien osaaja- ja johtajapula – jatkuvuuden turvaaminen, 9/2024
- Kuntayhtiöiden johtaminen ja hallitusosaaminen, 10/2024
- Sidosryhmä- ja verkostojohtaminen – yhteistyön välttämättömyys kunnissa, 11/2024
- Vallan uusjako – inklusiivisuus, osallisuus ja individualismi, 12/2024