
Kuntayhtiöiden johtaminen ja hallitusosaaminen
31/10/2024
Suomalaisissa kunnissa on melkoinen määrä yhtiöitä, joiden omistajina kunnat toimivat joko itsenäisesti tai muiden toimijoiden – usein toisten kuntien – kanssa yhdessä. Kuntayhtiöt tarjoavat palveluita tai ylläpitävät ja kehittävät toimintoja, joita tarjotaan esimerkiksi vain sen omistajille, markkinaehtoisesti kelle tahansa ja myös suoraan kuluttajille.
Kuntayhtiöiden julkinen omistuspohja tuo yhtiöiden johtamiseen oman erityispiirteensä. Yhtäällä kuntayhtiöiden operatiivisen johdon on tulkittava osakeyhtiölakia ja toisaalla luotettava heille valitun hallituksen osaamiseen toiminnan kehittämisessä, ohjaamisessa ja valvonnassa.
Keskivertokunnassa kuntayhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan kuntavaalien jälkeen poliittisista luottamushenkilöistä. Suuremmissa kunnissa varsinkin merkittävimpien kuntayhtiöiden hallituksiin jäseniä ja/tai puheenjohtajia haetaan ns. ulkopuolisista jäsenistä ja hallitukset ovatkin ikään kuin hybridikokoonpano poliitikkoja ja vaikkapa tietyn liiketoiminta-alueen tai toimialan asiantuntijoita.
Omistamisen johtaminen ja toimijoiden eri roolit
Huolimatta siitä, keitä kuntayhtiöiden hallituksessa istuu, on omistajien tahto ja odotukset oltava kirkkaat kaikille, joita omistamisen ja liiketoiminnan johtaminen koskee. Omistamisen ”omistaja-hallitus-johtoryhmä” -päätöksentekoketjun (OHJ) yhteistyön on toimittava saumattomasti. Kuntayhtiöiden kohdalla tämä tarkoittaa yhtiön operatiivista johtoa, toimintaa ohjaavaa hallitusta sekä kuntien omistajaohjauksesta vastaavia viranhaltijoita ja poliitikoita. Eri toimijoiden on myös tunnistettava oma roolinsa ja määräysvaltansa edellä mainitussa OHJ-ketjussa, jolla yhtiön vastuullista toimintaa johdetaan.
Onko tämä esimerkiksi kaikille vaaleilla valituille paikallispoliitikoille selvää? Entä kuinka hyvin kuntaomisteisen yhtiön toimitusjohtaja on perehdytetty julkisuusperiaatteista tai vaikkapa poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksista tai haasteista.
Johtajien haku ja hallitusosaajien kartoittaminen
Operatiivisten johtajien houkuttelu yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille saattaa olla haastavaa, mutta ei suinkaan mahdotonta. Tärkeää on luoda realistinen kuva yhtiön kokonaistilasta, tulevaisuuden mahdollisuuksista ja odotuksista, keskeisimmistä asiakkaista, sidosryhmistä ja henkilöstöstä eli tiivistetysti yhtiön strategian liiketoimintakriittisesti tärkeistä asioista.
Johtajien rekrytointien yhteydessä on kerrottava, mitä julkisomisteisuus tarkoittaa. Mitä erityispiirteitä esimerkiksi hallitustyöskentelyssä auttamatta on, kun hallitusten kokoonpano kyvykkyyksineen vaihtelee kovasti. Kuntajohtamisessa yleisesti poliittisten päättäjien kyky tehdä päätöksiä korostuu jatkuvasti enemmän. Päätöksentekokyvystä vastuun kantavat poliitikot yhdessä.
Usein käytetty termi kuntayhtiön ”ulkopuolisista hallitusosaajista” johtaa osin harhaan, niin kuin kukaan poliittisesti valituista hallitusten jäsenistä ei olisi myös hallitusosaaja. Kuntaomisteisten hallitusten jäsenten ja operatiivisen johdon kouluttamiseen osakeyhtiölaista, hallituksen vastuista ja velvollisuuksista sekä vaikuttavasta hallitustyöskentelystä kannattaakin kunnissa panostaa, samoin kuin ulkopuolisten hallitusosaajien kartoittamiseen.
Laadukas johtajien suorahakuprosessi sekä hallitusosaajien kartoitus auttaa löytämään osaajia merkittäviin tehtäviin. Hyvällä kuntaomisteisten yhtiöiden johtamisella ei pelkästään pienennetä omistamisen riskejä, vaan parannetaan esimerkiksi osingonmaksukykyä omistajille, minkä turvin varmistetaan kunnan laadukkaat palvelut ja edistetään kuntalaisten hyvinvointia.
Pohdin kuntajohtamiseen liittyviä tulevaisuushaasteita kuntasektorille suunnatussa blogisarjassani. Kirjoitusten keskiössä ovat johtaminen ja eri teemoihin liittyvät johtamisen haasteet. Kirjoitusten aiheet kehittyvät syksyn edetessä, juuri nyt ne ovat:
- Kuntajohtamisen tulevaisuushaasteet, 6/2024
- Kuntien uusi rooli ja talousjohtaminen, 8/2024
- Kuntien osaaja- ja johtajapula – jatkuvuuden turvaaminen, 9/2024
- Kuntayhtiöiden johtaminen ja hallitusosaaminen, 10/2024
- Sidosryhmä- ja verkostojohtaminen – yhteistyön välttämättömyys, 11/2024
- Vallan uusjako – inklusiivisuus, osallisuus ja individualismi, 12/2024